Samalla sivuan - muistin varassa - noiden aikojen
tapahtumiin liittyvää ranskalaista trilleriä ”Z - hän elää!”, joka syöpyi
pysyvästi monien katsojien mieleen. Elokuva - Constantin Costa -Gavrasin ohjaama
yhteiskunnallinen jännäri - oli 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun vaihteessa
yksi silloisen opiskelijaliikehdinnän symboleista. Maailmanmenestyselokuvan avainrooleissa
olivat Yves Montand ja Irene Papas.
Elokuvan keskiössä on oppositiopoliitikko Grigoris Lambrakis (Yves Montand),
joka joutui auton tahallisesti yliajamaksi.
Paljastui, että Lambrakis oli salaliiton
uhri. Elokuvan nimi tulee seinille ripustetuista kirjeistä, joilla Lambrakiksen murhan käsittelyä
protestoitiin. Tapahtumat ajoittuvat 1960-luvun puolen välin levottoman liikehdinnän
aikaan, mutta elokuvan valmistumisen vaiheilla (1968) sotilasjuntta oli jo vallassa.
Moneen kertaan palkittu Vassilis Vassilikosin romaaniin ”Z” perustuva elokuva
on kulttiklassikko, joka tehoaa edelleen aiheensa ja näyttelijähahmojen
ansiosta. Elokuva oli täysosuma silloisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin sovitettuna.
Sotilasjuntan kieltämien henkilöiden (lukuisat kuuluisat kirjailijat)
ja asioiden (mm. sosiologia) joukossa oli kirjain Z (zei = hän elää), joka on
antanut elokuvalle nimen. ”Z - hän elää!” kasvaa syytökseksi ja vastalauseeksi sotilasjuntan
eversteille ja oli yhdeltä osin kaatamassa junttaa seitsemän vuoden hallinnan
jälkeen. Z-kirjaimella on siis mahtava
symboliarvo.
Lambrakisin murhan avulla elokuvassa paljastetaan kreikkalaisen
yhteiskunnan anatomia. Elokuvan hahmot ovat fiktiivisiä, mutta tapahtumien syy- ja seuraussuhteet todellisia
sovitettuna vallankaappauksen ja sotilasjuntan
väkivallantekojen yhteyteen. Avainsanoja ovat: kumouksellisuus, kommunismi,
anarkismi, pasifismi, yhteiskunnallinen passiivisuus, äärioikeisto, epärehellisyys,
peitetarina, näennäistuomio, autoritarisuus, taantumuksellisuus,
epävakaus/vakaus….
Kreikka oli pahasti jakautunut kansallismieliseen oikeistoon
ja yhteiskunnallisia uudistuksia vaatineeseen vasemmistoon koko toisen maailmansodan
jälkeisen ajan. Taustalla ovat sodanaikainen saksalaismiehitys ja natseja vastaan
nousseet vasemmistolaiset ryhmittymät. Merkittävä syy-yhteys oli myös demokratian
juurtumattomuus kreikkalaiseen yhteiskuntaan. Jo kauan ennen kuin everstijuntta
otti vallan, Kreikassa oli levotonta.
Haluttiin yhteiskunnallisia uudistuksia, joiden läpimenoa pyrittiin edesauttamaan
vuonna 1967 järjestetyillä parlamenttivaaleilla. Juuri tuohon saumaan kolmemiehinen
oikeistojuntta johtajanaan Georgios Papadopoulos iski
syrjäyttäen maan laillisen hallituksen ja myöhemmin myös vallasta riisutun
kuninkaan.
Juntta pidätti opposition ja sijoitti omat miehet
avainpaikoille. Osasyynä kumoukseen oli lähinnä kuviteltu kommunismin leviämisen
pelko. Vangitut oppositioainekset siirrettiin
keskitysleiriolosuhteisiin Jaroksen saarelle. Kreikan yhteiskunnalliset olot
johtivat sodan jälkeen väestön jakautumiseen kommunistien kannattajiin, jotka
eivät luopuneet sodanjälkeen aseistaan, ja kuningasvallan nationalistisiin kannattajiin.
USA ja Britannia asettuivat nationalistien puolelle ja kommunistit
tukeutuivat Moskovaan. Seurauksena oli sisällissota. Vihdoin vuonna 1949 kommunistit
luovuttivat aseensa ja sota päättyi. Tämä ei kuitenkaan johtanut yhteiskunnan kahtiajaon
poistumiseen.
Nationalistit nostivat maan johtoon Konstantinos Karamanlisin
(pääministerinä 1955-1963), joka kohdisti vainotoimenpiteitä vasemmistoon.
Vuoden 1967 tapahtumat juontavat juurensa tästä asetelmasta. Suuri osa kansasta
eli köyhyydessä pääelinkeinona maanviljely, joka selittää poliittisen jakautumisen.
Kuusikymmentälukulainen politisoituminen sai helposti kaikupohjaa väestödemografiasta.
Vuoden 1967 parlamenttivaaleihin
kohdistui kovia odotuksia vasemmalta, mutta oikeisto reagoi Naton tukemana vallankaappauksella.
Osa kansasta tuki valtaan päässyttä junttaa, mutta kuningas
yritti vastavallankumousta, joka kuitenkin epäonnistui. Kuningas pakeni Roomaan.
Seurauksena Papadopoulosin ote yhteiskunnasta vahvistui.
Lännessä Kreikan junttaan kohdistui ankaraa kritiikkiä. Jaroksen
vankilasaaresta tiedettiin ja mielenosoituksia järjestettiin mm. Melina Merkourin johdolla. Yhdysvaltain suhtautuminen junttaan oli ristiriitainen:
aluksi junttaa vastustettiin, mutta sittemmin
siihen suhtauduttiin suopeasti osana Naton yhteistä puolustusta.
Kreikka omaksui 1970-luvun alussa liberaaleja piirteitä. Oivallettiin,
että turismi oli ainoa elinkeino, joka saattoi nostaa Kreikan vaikeuksista. Aluksi
saatiinkin menestystä, mutta pian vastavoimat saivat yliotteen. Inflaatio nousi
15 prosenttiin. Opiskelijamielenosoituksissa
vaadittiin demokraattisia oikeuksia. Myös osa asevoimista kapinoi. Papadopoulos
epäonnistui levottomuuksien hillinnässä. Vuonna 1973 hän nimesi itsensä
varakuninkaaksi, joka herätti vain pahaa verta. Kaduilla osoitettiin mieltä.
Juntta vastasi ampumalla mielenosoittajia kohti. Panssarit komennettiin
kampuksille. Kuolouhreja syntyi.
Juntan loppu alkoi häämöttää, kun Kyproksen arkkipiispa Makarios
juntan toimesta syrjäytettiin. Turkki puuttui käytävään kamppailuun vallaten
Kyproksen pohjoisosan. Seuraus: sotilasjuntta
syrjäytettiin vuonna 1974.
Konstantin Karamanlis nousi uudelleen valtaan (pääministerinä
1974-1980) , mutta korruptoitunut hallinto vei ojasta allikkoon. Kuitenkin
Karamanlis onnistui uusia menettelytapoja omaksumalla pysymään vallassa. Kansalaiset
äänestivät tasavaltaisen hallitusmuodon puolesta.
Juntta joutui tuomiolle Karamanlisin pelastaessa alkuperäisen johtajakolmikon
teloitukselta. Karamanlisin toimet alkoivat nyt herättää luottamusta yhteiskunnallisten
jakolinjojen hellittäessä.
Kreikka sai taloutensa kuntoon, mutta 2000-luvun alussa EU-integraation
yhteydessä esiin tullut hallinon korruptoituneisuus ei lupaa pidemmällä
aikavälillä hyvää. Kreikka ei ole pysyvästi saanut edustuksellista demokratiaa
toimivaksi. Pienenä kevennyksenä kerrottakoon, että Kreikan EU-integraationeuvottelujen
yhteydessä tuli ilmi, että Kreikan
työpaikoilla maksettiin ”ajoissa työhöntulopalkkioita” - eräs korruption muoto
tämäkin.
:::::::::::::::::::::::::::::
”Z - hän elää” kertoo kreikkalaisista nurinkurisista (oikeus)valtioperiaatteista:
kreikkalaisten kyky muodostaa valtio palveluineen on osoittautunut heiveröiseksi.
”Valtio” korvattiin yksilötasolla epävirallisilla ”suhteilla” toisiin ihmisiin.
Tosiasiassa järjestelmä kokonaisuudessaan täyttää systeemisen väärinkäytön
periaatteen.
”Z” on enemmän kuin kansanedustaja-lääkäri-pasifisti Grigoris
Lambrakis. Se kertoo Kreikan kivisestä tiestä kohti epävakaata tulevaisuutta.
Sotilasjuntan absurdisti kieltämällä Z-kirjaimella on
edelleen symbolinen merkitys yhteiskunnallisen kehityksen odotusarvona. Mutta eksyykö Kreikka
toistuvasti epäkelvolle tiekartalle?
::::::::::::::::::::::::::::::
PS
Olen harkinnut Chat GPT -tekoälyohjelman käyttöä kirjotuksieni
tukena. Ohessa tähän liittyvä ensikokeilu.
Chat GPT -tekoäly blogikirjoittajan tukena
Joulukuussa 2022 julkistettiin Open AI-yhtiön kehittämä Chat GPT
-tekoälyohjelma. Ohjelma sai alle viikossa yli miljoona käyttäjää. Sen avulla
voi hakea vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin tietokoneen välityksellä
melkeinpä miltä aihe- tai elämänalueelta tahansa. Minäkin liityin innokkaana
kokeilijana käyttäjiin. Käytin Chat GPT:n soveltuvuutta erään kirjoitukseni
”vastinpariksi”: miten pitkälle ohjelman antama tulos vertautui omiin
käsityksiini? Kysymyksessä oli Constantin Costa-Gavrasin ohjaamasta elokuvasta
”Z - hän elää”, joka julkaistiin vuonna
1969 ja oli tuolloin suuren huomion kohteena ja on edelleenkin ikoninen
taideteos.
Kirjoitin siis ensin oman arvioni elokuvasta ja annoin sitten Chat
GPT:n ”lausua kantansa” seuraavaan lauseeseen ”Arvostelut Constantin
Costa-Gavrasin elokuvasta Z – hän elää”. Vastaukset se koosti maailmalla
olevasta tiedosta, esimerkiksi netistä. Ohessa ohjelman antama vastaus:
”Constantin Costa-Gavrasin
elokuva ”Z” on saanut yleisesti hyvät arviot ja se on saanut useita palkintoja,
mukaan lukien Cannesin elokuvajuhlien parhaan ohjaajan palkinto vuonna 1969.
Elokuva perustuu Georges Simenonin romaaniin ja se kertoo tarinan politiikasta
ja korruptiosta johtuvien murhien tapauksesta, joka tapahtui Kreikassa vuonna
1963. Elokuva on tunnettu sen voimakkaasta ja vaikuttavasta tarinasta, sekä
Costa-Gavrasin nerokkaasta ohjaustyylistä. Monet kriitikot ovat kehuneet
elokuvan vahvaa poliittista viestiä ja sen kykyä käsitellä ajankohtaisia
teemoja ajattomalla tavalla. Elokuva on edelleen suosittu ja se on yhä
merkittävä teos elokuvahistoriassa.”
Tarkoitus oli siis testata Chat GPT:n kyvykkyyttä
blogikirjoittajan apulaisena. Tässä tapauksessa hyöty ei ollut vallan suuri,
mutta se oli odotettuakin. Myöhemmin
uskon saavani enemmän apuja ohjelmasta. Chat GPT:tä kehitetään jatkuvasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti