TALVISOTA (Chat GBT:n tuottama leipäteksti lainausmerkeissä)
”Suomen talvisota tai Suomen jatkosota oli Suomen ja
Neuvostoliiton välinen sota, joka alkoi 30. marraskuuta 1939 ja päättyi 13.
maaliskuuta 1940. Sota alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja pyrki
vallanpidon saavuttamiseen maassa. Suomi puolusti itsenäisyyttään ja
perääntymättömästi puolusti maataan voimakkailla vastahyökkäyksillä.
Sota päättyi 13. maaliskuuta 1940 solmitulla rauhansopimuksella,
jossa Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle eteläisen Karelian alueen ja
muutamia muita alueita. Suomen talvisota oli ensimmäinen kerta, kun Suomi oli
joutunut sodan valtaan 20. vuosisadan alussa.
Vaikka Suomi hävisi sotansa, se sai kansainvälisestä yhteisöstä
arvostusta puolustaessaan itsenäisyyttään voimakkaasti Neuvostoliittoa vastaan.
Suomen talvisodasta tuli myös symboli suomalaiselle sisulle ja sinnikkyydelle.”
Arvio:
Kuvauksen riittävyys:
talvisotateksti täyttää niukasti, mutta riittävästi
sodankuvauksen vaatimukset.
Painopisteet : ”Suomen talvisota
tai jatkosota”, miksi ”tai”? Olisin itse viitannut tässä sodan syihin: Saksa ja
Neuvostoliito määrittivät keskenään etupiirit.
Talvisota ei ollut ”ensimmäinen sota”, johon Suomi joutui ”20.
vuosisadan alussa”, sisällissotakin oli
sota.
Tekstikorjaukset ja kieliasu:” ”vallanpidon saavuttamiseen”, po. vallanvaihdon (so. ns.
Kuusisen hallitus) saavuttamiseen,
”Suomi puolusti itsenäisyyttään ja perääntymättömästi puolusti maataan”, po.
Suomalaiset taistelivat itsenäisyytensä puolesta ja periksi antamatta puolustivat maataan, ”Karelia”
on Karjalan alueen nimi useilla eri
kielillä (mutta ei suomeksi) + oppilaitosnimi, musiikkikappaleen nimi ym.,
”Suomi oli joutunut sodan valtaan”, po. Suomi oli joutunut sotaan.
Pitäisikö vastaavat
tekstit ”rakenteellistaa” eli käyttää tiettyä samaa rakennetta läpi vastaavien
artikkeleiden, jolloin ne tulisivat yhteismitallisiksi?
”Suomen jatkosota oli toinen maailmansotaan liittyvä sota, joka
käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.6.1941 - 19.9.1944. Se oli jatkoa
Suomen talvisodalle, ja se alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen toisen
maailmansodan aikana.
Suomen puolustus oli valmisteltu huolellisesti ja
puolustusvoimat onnistuivat torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen tehokkaasti.
Sota päätyi 19. syyskuuta 1944 solmitulla rauhansopimuksella, jossa Suomi
joutui luovuttamaan lisää alueita Neuvostoliitolle.
Vaikka Suomi hävisi jatkosotansa, se saavutti kansainvälisestä
yhteisöstä arvostusta puolustaessaan maataan voimakkaasti Neuvostoliittoa
vastaan. Suomen jatkosota oli merkittävä tapahtuma Suomen historiassa ja jätti
syvän jäljen kansakunnan mieleen ja henkeen.”
Suomen toisen maailmansodan aikana käymät sodat muodostivat
kolmen sodan kokonaisuuden, jonka GBT olisi
voinut huomioida. Kaksi ensimmäistä käytiin Neuvostoliittoa vastaan ja
kolmas (Lapin sota) Saksaa vastaan.
Arvio:
Kuvauksen riittävyys: jatkosotateksti jää Saksan osuuden kuvauksen osalta vajaaksi.
Painopisteet: GBT jättää Saksan roolin kokonaan käsittelemättä.
Myöskään GBT ei tuo esille Suomen hyökkäyksen osuutta varsinkin sodan
alkuvaiheessa, vaan painottaa Suomen puolustussotaa koko sodan kuvana. Sota
käynnistyi Neuvostoliiton pommittaessa Suomea. Suomi oli kuitenkin sopinut jo
etukäteen osallistumisesta Saksan rinnalla sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan.
Tosiasiassa Suomen käymä jatkosota Saksan kanssasotijana herätti
monissa länsimaissa kitkerää arvostelua. Ero oli oleellinen suhteessa
talvisotaan, joka huokui sankarillisuutta.
Yhteenveto
Näiden kirjoitusten perusteella GBT ei ole niin hyvä kuin siitä
sanotaan, mutta ei myöskään niin keskeneräinen kuin siitä ärhäkkäimmät
arvostelijat sanovat.
Lukijan täytyy olla valppaana, sillä kirjoituksiin sisältyy
epätarkkuuksia ja asiavirheitä. GBT tietää osapuilleen jo tapahtuneista
asioista ja siitä on hyötyä esimerkiksi kriittisen kirjoittajan kirjoittamisen
tukena.
Odotukset ovat sellaiset, että seuraavat päivitykset sisältävät selviä parannuksia
ja ankara kilpailu Open AI:n Chat GBT:n, Microsoftin Bingin (joka sisältää
keskusteluominaisuuden yhteistyössä Open AI:n kansa) ja Googlen Bardin kanssa kiihdyttävät kehitystyötä. Myös
kiinalaisen Baidun Ernie-palvelu liittyy kilpailijoiden joukkoon pian.
PS
Kun esitin täydentävän väitteen
GBT:lle (”Saksa oli Suomen kanssasotija jatkosodassa”), oli vastaus
seuraavanlainen:
”Saksa
ei ollut Suomen kanssasotija Jatkosodassa. Saksa oli Suomen vihollinen
Jatkosodassa, sillä Saksa tuki itävaltalaista Neuvostoliittoa ja Suomi
puolestaan oli osana entistä Venäjän keisarikuntaa. Saksan ja Suomen väliset
suhteet olivat jännittyneet Jatkosodassa, ja Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäys
Suomeen oli välttämätön osa Jatkosodassa käytyä sotatapahtumaa. Vaikka Saksa ja
Suomi eivät olleet kanssasotijoita Jatkosodassa, heillä oli joitain yhteisiä
intressejä ja yhteistyötä, esimerkiksi Lappiin ja Pohjois-Norjaan liittyvissä
asioissa.”
En
taida kommentoida tätä!
tekoäly ei ottanut kantaa Suomen petollisuteen, kun ryhtyi sotimaan omaa hyväntekijäänsä Saksaa vastaan.
VastaaPoista