maanantai 20. helmikuuta 2023

Mitä tekoälyohjelma haluaa meidän tietävän talvi- ja jatkosodasta?

 

TALVISOTA (Chat GBT:n tuottama leipäteksti lainausmerkeissä)

”Suomen talvisota tai Suomen jatkosota oli Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota, joka alkoi 30. marraskuuta 1939 ja päättyi 13. maaliskuuta 1940. Sota alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja pyrki vallanpidon saavuttamiseen maassa. Suomi puolusti itsenäisyyttään ja perääntymättömästi puolusti maataan voimakkailla vastahyökkäyksillä.

Sota päättyi 13. maaliskuuta 1940 solmitulla rauhansopimuksella, jossa Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle eteläisen Karelian alueen ja muutamia muita alueita. Suomen talvisota oli ensimmäinen kerta, kun Suomi oli joutunut sodan valtaan 20. vuosisadan alussa.

Vaikka Suomi hävisi sotansa, se sai kansainvälisestä yhteisöstä arvostusta puolustaessaan itsenäisyyttään voimakkaasti Neuvostoliittoa vastaan. Suomen talvisodasta tuli myös symboli suomalaiselle sisulle ja sinnikkyydelle.”

Open AI -säätiön keskusteleva tekoäly  Chat GPT (myöhemmin GPT) antaa talvisodasta (samoin kuin jatkosodasta) äärimmäisen pelkistetyn kuvan.  En kuitenkaan arvostele tällä perusteella GPT:tä.  Sen sijaan arvioin tekstin rakenteen,  painopisteet ja faktat.

Arvio:

Kuvauksen riittävyys: talvisotateksti täyttää niukasti, mutta riittävästi sodankuvauksen vaatimukset.

Painopisteet : ”Suomen talvisota tai jatkosota”, miksi ”tai”? Olisin itse viitannut tässä sodan syihin: Saksa ja Neuvostoliito määrittivät keskenään etupiirit.  Talvisota ei ollut ”ensimmäinen sota”, johon Suomi joutui ”20. vuosisadan alussa”,  sisällissotakin oli sota.

Tekstikorjaukset ja kieliasu:” ”vallanpidon saavuttamiseen”, po. vallanvaihdon (so. ns. Kuusisen  hallitus) saavuttamiseen, ”Suomi puolusti itsenäisyyttään ja perääntymättömästi puolusti maataan”, po. Suomalaiset taistelivat itsenäisyytensä puolesta ja periksi antamatta puolustivat maataan, ”Karelia” on Karjalan alueen nimi  useilla eri kielillä (mutta ei suomeksi) + oppilaitosnimi, musiikkikappaleen nimi ym., ”Suomi oli joutunut sodan valtaan”, po. Suomi oli joutunut sotaan.

Pitäisikö vastaavat tekstit ”rakenteellistaa” eli käyttää tiettyä samaa rakennetta läpi vastaavien artikkeleiden, jolloin ne tulisivat yhteismitallisiksi?

 

 JATKOSOTA (GBT:n tuottama leipäteksti lainausmerkeissä)

 

”Suomen jatkosota oli toinen maailmansotaan liittyvä sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.6.1941 - 19.9.1944. Se oli jatkoa Suomen talvisodalle, ja se alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen toisen maailmansodan aikana.

Suomen puolustus oli valmisteltu huolellisesti ja puolustusvoimat onnistuivat torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen tehokkaasti. Sota päätyi 19. syyskuuta 1944 solmitulla rauhansopimuksella, jossa Suomi joutui luovuttamaan lisää alueita Neuvostoliitolle.

Vaikka Suomi hävisi jatkosotansa, se saavutti kansainvälisestä yhteisöstä arvostusta puolustaessaan maataan voimakkaasti Neuvostoliittoa vastaan. Suomen jatkosota oli merkittävä tapahtuma Suomen historiassa ja jätti syvän jäljen kansakunnan mieleen ja henkeen.”

 

Suomen toisen maailmansodan aikana käymät sodat muodostivat kolmen sodan kokonaisuuden, jonka GBT olisi  voinut huomioida. Kaksi ensimmäistä käytiin Neuvostoliittoa vastaan ja kolmas (Lapin sota) Saksaa vastaan.

Arvio:

Kuvauksen riittävyys: jatkosotateksti jää Saksan osuuden kuvauksen osalta vajaaksi.

Painopisteet:  GBT jättää Saksan roolin kokonaan käsittelemättä. Myöskään GBT ei tuo esille Suomen hyökkäyksen osuutta varsinkin sodan alkuvaiheessa, vaan painottaa Suomen puolustussotaa koko sodan kuvana. Sota käynnistyi Neuvostoliiton pommittaessa Suomea. Suomi oli kuitenkin sopinut jo etukäteen osallistumisesta Saksan rinnalla sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan.

Tosiasiassa Suomen käymä jatkosota Saksan kanssasotijana herätti monissa länsimaissa kitkerää arvostelua. Ero oli oleellinen suhteessa talvisotaan, joka huokui sankarillisuutta.

Yhteenveto

Näiden kirjoitusten perusteella GBT ei ole niin hyvä kuin siitä sanotaan, mutta ei myöskään niin keskeneräinen kuin siitä ärhäkkäimmät arvostelijat sanovat.

Lukijan täytyy olla valppaana, sillä kirjoituksiin sisältyy epätarkkuuksia ja asiavirheitä. GBT tietää osapuilleen jo tapahtuneista asioista ja siitä on hyötyä esimerkiksi kriittisen kirjoittajan kirjoittamisen tukena.

Odotukset ovat sellaiset,  että seuraavat päivitykset sisältävät selviä parannuksia ja ankara kilpailu Open AI:n Chat GBT:n, Microsoftin Bingin (joka sisältää keskusteluominaisuuden yhteistyössä Open AI:n kansa) ja Googlen Bardin  kanssa kiihdyttävät kehitystyötä. Myös kiinalaisen Baidun Ernie-palvelu liittyy kilpailijoiden joukkoon pian.

 

PS

Kun esitin täydentävän väitteen  GBT:lle (”Saksa oli Suomen kanssasotija jatkosodassa”), oli vastaus seuraavanlainen:

”Saksa ei ollut Suomen kanssasotija Jatkosodassa. Saksa oli Suomen vihollinen Jatkosodassa, sillä Saksa tuki itävaltalaista Neuvostoliittoa ja Suomi puolestaan oli osana entistä Venäjän keisarikuntaa. Saksan ja Suomen väliset suhteet olivat jännittyneet Jatkosodassa, ja Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen oli välttämätön osa Jatkosodassa käytyä sotatapahtumaa. Vaikka Saksa ja Suomi eivät olleet kanssasotijoita Jatkosodassa, heillä oli joitain yhteisiä intressejä ja yhteistyötä, esimerkiksi Lappiin ja Pohjois-Norjaan liittyvissä asioissa.”

En taida kommentoida tätä!

 

1 kommentti:

  1. tekoäly ei ottanut kantaa Suomen petollisuteen, kun ryhtyi sotimaan omaa hyväntekijäänsä Saksaa vastaan.

    VastaaPoista