Mitkä vaalit 2023?

 

Kun pöly pikku hiljaa laskeutuu eduskuntavaalien nostattaman tomupilven jälkeen, alkavat vaalikamppailun  painotukset/ilmiöt erottumaan selkeämmin.

Mistä vaaleista siis oli kysymys aihealueittain?

 

Velka ja palvelut

Vaalien alla parin vuoden ajan vallitsi yhteiskunnassa melkoinen myllerrys,  jossa koronapandemia, sote, hävittäjähankinnat + muu asevarustelu, Ukrainan sota, energiakriisi, korot ja inflaatio sekoittuivat yhdeksi jättimäiseksi euro- ja bittikeoksi,  josta taas kasvoi velkapommi, jonka luomiseen kaikki puolueet osallistuivat ja jonka purkamiseen odotetaan kaikkien puolueiden osallistuvan.

Valtiovarainministeriö arvioi velkojen tulevan katetuksi 6 + 3 miljardilla eurolla kahdessa vaalikaudessa. Vaalikamppailussa keskityttiin siihen, miten laskusta selvitään. Keinoista on oltu montaa mieltä. Taistelu kulminoitui keskusteluun velkarasitteesta, jonka kansakunta kestää.

 

Oikeistolaistuminen

Vaalien tulos vaikuttaa selvältä: on tapahtunut siirtymä oikealle. Vasemmistoliitto ja vihreät hävisivät  ja kokoomus ja perussuomalaiset voittivat

 

Sanna Marin

Harvoin,  jos koskaan yksi poliittisen kentän tähti on herättänyt niin suurta huomiota kuin Sanna Marin. Ulkomailta 70 toimittajaa tuli seuraamaan vaaleja (lue: Marinia). Marinin kiinnostavuutta lisää se, että hän jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Hän vastasi pääosin niistä uusista asioista,  jotka nousivat vaalikamppailun kuluessa esille. Hän oli ääniharva jo etukäteen laskien ja ennuste toteutui. Marinista langat johtavat mm. väitettyyn taktiseen äänestämiseen, puoluekentän vastakkainasetteluun (erityisesti kokoomus, sdp) ja taisteluun johtavien instituutioiden (pääministeri, presidentti) valtasuhteista.

Sanna Marinin synnyttämää kansainvälistä goodwilliä on vaikeaa, jollei mahdoton korvata.

 

Taktinen äänestäminen

Taktisella äänestämisellä tarkoitetaan äänestämistä,  jolla pyritään muuttamaan vaalien voimasuhteita siten,  että siirretään oma ääni mieluisimmalta henkilö/puoluevaihtoehdolta  jonkin eihalutun puolueen/henkilön  vastavoimalle.

Tällä on pyritty selittämään varsinkin vihreiden ja vasemmistoliiton kannatuksen jäämistä selvästi odotuksista.

Taktisen äänestämisen realisoitumista näissä vaaleissa ei ole tieteellisesti tutkittu. Se on oletus.

 

Polarisaatio

Konsensushenkisyys on osassa puoluekarttaa ohentunut. Jyrkkää vastakkainasetteluakin on ilmennyt. Niille on ominaista ideologinen kärjekkyys, joka on asetettu mm. hallitusyhteistyön esteeksi. Mitä on tapahtunut? Tulkintani mukaan perussuomalaiset ovat vuosien kuluessa oikeistolaistuneet ja muuttuneet konservatiivisemmiksi  ja hyökänneet liberaalien arvojen kimppuun ja vastaavasti vanha liberaali vasemmisto on   käynyt vastahyökkäyksen nousevaa perussuomalaista poliittista voimaa vastaan. Kysymyksessä on siis arvokartan sisällä tapahtuneesta arvojen (konservatiivit/liberaalit) ja ideologioiden (vasemmisto/oikeisto) välisestä polarisoitumisesta

 

Puoluevärikartan paradigman muutos

Puoluevärikartta vaalipiireittäin on muuttunut vihreästä (keskusta) valtaväristä vaalean siniseen (perussuomalaiset). Keskusta jäänee oppositioon useiden perättäisten vaalitappioiden seurauksena. Muut hallituskandidaatit haluavat keskustan mukaan hallitukseen omista taktisista syistä hallituksen muodostamisen ”liikkumavaran kasvattamiseksi”), eivät keskustaa hyödyttääkseen. Keskusta ei enää nöyrry muiden keppihevoseksi? Vaipuuko keskusta muiden länsieurooppalaisten keskustaryhmien tasolle?

Perussuomalaisten eteneminen  merkitsi oikeistokonservatismin ja kansallisen nostalgiatyyppisen ajattelun voittoa sekä vanhantyyppisen keskustalaisen puolueliiman haurastumista. Juha Sipilän pyrkimys liberalisoida keskusta on nyt kahden perättäisen vaalikauden vaalitappioiden myötä lopullisesti (?) valunut hukkaan. Hyödyn ovat  kerännet perussuomalaiset poimimalla  keskustalaisten  pragmaattisten konservatiivien äänet.

 

Sisäinen turvallisuus

Turvallisuusteema oli esillä erityisesti sisäpoliittisesti poliisien määräahojen ja poliisien määrän näkökulmasta. Taustalla vaikuttaa sisäisen turvallisuuden horjuminen ja ulkomaisten esimerkkien osoittama kaupunkien ja esikaupunkien turvattomuuden kasvu.

Venäjän ja Naton osalta  vaalinäkyvyys oli odotettua vähäisempi. Ulkopolitiikka on jyvitetty presidentille, ulkoministerille puolustusministerille sekä pääministerille.

EU:n kansansuosio ja Nato-liittolaisuus vaimensi EU-kriittisiä ääniä.

 

Nettivaalien läpimurto?

Osa nuorista vaaliehdokkaista on löytänyt netin kampanjavälineeksi. Jopa 10 000 ääntä saaneet nuoret innostanevat netin käyttöön jatkossa  yhä useampia. Netin etuna on sen pieni kustannus. Nuorten ryntäys ehdokkaiksi seuraavissa vaaleissa jää nähtäväksi, mutta edellytyksiä kasvulle on. Mitenkään räjähdysmäisesti netin käyttö vaaleissa ei ole tähän mennessä lisääntynyt, pikemminkin maltillisesti. Vähintään yhtä tärkeää kuin tekniikan hallitseminen on uuden vaalivälineen sisällöllinen taitaminen.

Netti avaa mahdollisuuden kaiken aikaiseen kampanjointiin, jonka jotkut ovat jo panneet merkille. Nuorten varhaiskypsä ja sujuvasanainen vaalityö haastaa vanhemmat ehdokkaat.

Osin voidaan puhua somen toisen polven viestijöistä.  He ovat saaneet etumatkaa muihin hitaammin reagoiviin nähden.