Nato-keskustelua johdetaan gallup-kyselyjen ja uutisoinnin otsakkeilla

 

 Nato-kannatus näyttää mielipidemittauksissa nousseen pysyvän tuntuisesti yli 50 prosenttiin. Natoon menoa vastustaa viimeisen Helsingin Sanomien kannatusmittauksen mukaan 21 prosenttia vastaajista.

Median uutisointi on ollut jo pitkän aikaa Nato-myönteistä. Kuitenkin kansalaisten Nato-vastaisuus oli kestävän tuntuisesti vallitseva tila. Dramaattista muutosta ei ehkä olisi tapahtunut lähitulevaisuudessakaan ellei Putin olisi käynnistänyt lähes kaikkien tahojen tuomitsemaa  suvereeniin valtioon kohdistamaa ryöstöoperaatiotaan helmikuun lopulla.

Mielenkiintoista edellä mainitussa Hesarin teettämässä kyselyssä oli johdannon sanamuoto. Asiaa kysyttiin seuraavasti: ”Natossa on tällä hetkellä 30 ja EU:ssa 27 jäsenmaata. EU-maista 21 on myös Naton jäseniä. Mitä mieltä Te olette, pitäisikö Suomen liittyä Naton jäseneksi vai ei?” Tämä näyttää muodostuvan pysyväksi kyselysanamuodoksi. Miksi ei kysytty suoraan Nato-kannatusta (-vastustusta), vaan johdattelevan lauserakennelman kautta.  Tulos tuskin olisi oleellisesti muuttunut yksinkertaistamalla kysymystä, mutta kiinnitti huomiota, koska gallupien tulosten otsikoinneilla muutoinkin pyritään vaikuttamaan mielipidetiedusteluissa esiintyviin kantoihin Nato-myönteiseen suuntaan.

Käänne on tapahtunut niin nopeasti, että Helsingin Sanomien pääkirjoituspalstalla ällistyttiin  mielipidetiedustelujen tulosten suunnasta. Lehti kirjoittaa 23.3.2022 : ”Myös ei-ääniä tarvitaan Nato-keskustelussa”(!).  Onko lehden päätoimittajilla huono omatunto omien Nato-myönteisten kirjoitustensa vaikutuksista vai mikä mahtaa olla kannanoton syy?  Nato-mielisten voitto näyttää nyt saavutetulta. Hesari epäilee,  että ihmiset on peloteltu äänestämään Naton puolesta ja nyt sitten lohdutuksena häviäjiä pyritään rohkaisemaan pitämään pintansa! Pelko tai varovaisuus tällaisessa asiassa on huono merkki sananvapauden kannalta. Eihän kenenkään pitäisi pelätä vastata kyselyihin siten kuin oikealta tuntuu.

Vielä pari kuukautta sitten presidentti Niinistö moitti mielipidetiedusteluja niiden ”ehdollistamisesta”:  ”Jos valtion johto kannattaa liittoutumista,  niin…”  jne.  

Nyt on käynyt ilmi, että Ruotsin kanta ei ole lainkaan selvä,  jos Suomi kannattaisi hakuprosessin käynnistämistä. Kiihko tai hurmos on vallannut monet Naton kannattajat: mukaan vaan,  jos siltä tuntuu,  ja Ruotsista viis! Olisin hyvin varovainen tässä kohtaa. Molempien kannalta paras vaihtoehto olisi pidättäytyä toistaiseksi jyrkiltä kannanotoilta.

Mielipidetiedustelujen ohella johtavat mediat ja monet johtavat poliitikot ovat kiirehtineet liittymishakemusta ennen kuin valtionjohto on lausunut kantansa asiassa. Tulee tunne ahdistavasta painostamishalusta. Ja gallupit ovat lisännet painostusta.  Hitaasti kiiruhtaminen olisi tässäkin yhteydessä paras valinta. Mikään viime vuosikymmenien historiassa  ei osoita, että hosuminen on tarpeen.

Hätä on siinäkin mielessä aiheeton, että ainoa asia, jota Venäjä Suomen puolelta pelkää on,  että maatamme käytetään astinlautana Venäjää vastaan kohdistuvaan hyökkäykseen. Juuri Natoon liittyminen tulkitaan Venäjällä uhkaksi maan  turvallisuudelle.

Hesarissa julkaistiin 18.3.2022 mielipidetiedustelu, jossa mitattiin kymmenkunnan väitteen avulla Suomen Nato-jäsenyyttä puolustavien argumenttien kannatusta ja vastaavasti Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan olevien argumenttien kannatusta. Itse tutkimuksesta kävi ilmi,  että sekä Nato-jäsenyyttä vastaan puhuvien argumenttien että Nato-jäsenyyden puolesta puhuvien argumenttien kannatus oli 84 prosenttia kyselyyn osallistuneiden joukossa. Suo siellä vetelä täällä.

Vastaajista 57 prosenttia vastusti Natoon liittymistä sen takia, että suhteet Venäjään huononisivat. Suomalaisten sotilaiden joutumista sotaan Suomen ulkopuolella piti Natoon liittymisen vastustuksen perusteena 52 prosenttia vastaajista.

Johtopäätös on, että kysyttäessä tarkemmin mielipiteitä Nato-kysymyksestä kuva monipuolistuu, ja mielipidekirjo avautuu laajemmin. Nimenomaan ”en osaa sanoa” -vastausten prosenttiosuus korostuu. Mielipidekirjo on  siis edelleen vakiintumaton.

Monet varsinkin Natoon liittymistä kannattavista ovat olleet kansanäänestystä vastaan aiemmissa vaiheissa,  kun Natoa vastustavilla oli selvä enemmistö kannatuskyselyissä. Tilanne on muuttunut,  kun gallup-kannatus on heilahtanut Natoon liittymistä puoltavaksi. Nyt kansan enemmistön mielipiteeseen vedotaan herkästi,  vaikka varsinaisen kansanäänestyksen kannalla ei ollakaan.