Olen useita kertoja näissä kirjoituksissani tuntenut suurta huolta velkaantumisesta tässä maassa. Sama ongelma vaivaa kyllä muitakin länsimaita. Pahinta on, että velkaantumista tapahtuu kaikilla tasoilla kotitalouksista valtioihin.
Tilastokeskus ilmoittaa, että kotitalouksien velan määrä oli kesäkuun lopussa n. 130 miljardia euroa ja velkaantumisaste 118 % käytettävissä olevista tuloista. Nousuvauhti on ollut hurja, sillä vuoden 2000 alussa velka oli 65 % tasolla.
Vielä on tuotava esille, että kysymyksessa ovat keskiarvot. Meillä on 40 000 kotitaloutta, joilla velka on 500 % käytettävissä olevista tuloista. Melkoinen määrä on myös niitä, jotka ovat velattomia. Velkaantumisessa onkin tapahtunut dramaattinen polarisoituminen.
Samaan aikaan yrityksillä oli velkaa 210 miljardia euroa. Loppujen lopuksi valtion velkaantuminen on melko maltillista, alle 50 % bruttokansantuotteesta. Bkt on karkeasti 190 miljardia ja velka karkeasti 95 miljardia euroa. Vähiten olen huolestunut valtionvelasta. Sen kasvuvauhti (6-7 miljardia ensi vuonna) on tietenkin liian nopea. Talouskasvu on paras lääke valtionvelan kasvun suhteelliseen hillitsemiseen.
Mutta kotitalouksista olen huolestunut. Kun Yhdysvalloissa oli asuntokupla pahimmillaan, oli velka yli 130 % käytettävissä olevista tuloista. Nyt lukema on kääntynut hienoiseen laskuun. Emme siis ole kaukana niistä luvuista, joihin USA:ssa ajaudutiin asuntokuplan kuumimmissa vaiheissa.
Asunnot ovat velkaantumisen ylivoimaisesti tärkein syy. Asuntojen hintojen jatkuva inflaatiota nopempi nousu on velkaannuttanut suuren osan kotitalouksista. Usein syyksi esitetään asuntotuotannon heikkouksia. Asuntoja ei valmistu riittävän ripeään tahtiin. Itse nostaisin rakentamisen rinnalle monia muita syitä. Ihmiset eivät enää halua viivästyttää vaurastumistaan, joka oli tyypillistä maailmansodan jälkeiselle sukupolvelle. Asunto halutaan heti. Ja pankistahan saa rahaa. Matalat korot yhdessä asuntolainojen korkovähennyksen kanssa ovat kiihdyttäneet asuntojen hintojen nousua ja sitä kautta velkaantumista.
Tehokkaimpina keinoina velkaantumisen hillitsemisessä näen korkovahennyksen pienentämisen (josta saadaan esimakua ensi vuoden alusta lähtien) ja asuntovelan enimmäismäärän rajoittamisen 70 prosenttiin asunnon arvosta (miksei se onnistuisi nyt, kun se onnistui 1990-luvun puolessa välissä ?). Tason asettaminen 85 % tai 90 % tasolle ei riitä.
Matala korkotaso on vaikeampi asia. En ymmärrä sitä suunnatonta riemua, mitä tunnetaan matalien korkojen takia. Alhaiset korot ovat osoitus taloustilanteen synkkyydestä. Meillä ja koko Euroopan alueella on meneillään talouden taantuma. Korot ovat tällä hetkellä epäterveen alhaisella tasolla.
En näe suurta problematiikkaa siinä, että asuntojen hintakehitystä maltillistetaan. Tietenkin rakentaminen pienenee ja pankeilla on vähemmän laina-asiakkaita, mutta vastapainoksi saadaan tasapainoisempi kehitys. Ennenkaikkea ihmisten tuloista pienempi osa kiinnittyy seiniin ja enemmän jää säästöön ja käyttöön muuhun kulutukseen.
Kun jokin taho, vaikkapa valtiovarainministeriö tai Suomen pankki varoittaa liiasta velkaantumisesta, älähtävät pankit heti. Ne kiistävät jyrkästi ylivelkaantumisen. Kukaan ei saa estää pankkien velanmyyntiä ! Pidän käyttäytymistä edesvastuuttomana. Kyllä pankeilla pitäisi olla myös yhteiskuntavastuu eikä niiden pitäisi tähdätä vain omistajien hyvittämiseen ja voiton maksimointiin.
Erikseen ovat sitten ne, jotka tuntuvat laskevan kiihtyvän inflaation varaan. Jopa lainojen markkinoinnissa käytetään inflaatiokorttia. Ensin matalat korot lainaa otettaessa ja sitten inflaatio syö velat !
Massiiviset irtisanomiset ovat herkistäneet arvostelulle. Ovatko ihmiset huomioineet työttömyyden vaihtoehtona ? Onko huolehdittu riitävästä takaisinmaksukyvystä ?
Ruotsin tie on ollut se, että asuntolaina-ajat ovat olleet jopa 125 vuotta. Lainat siis ulottuvat asunnon todennäköisen käyttöiän tuolle puolen. Ei ihme, että asiasta ollaan Ruotsissa huolestuneita. Tietenkin Suomessakin tarjotaan vaikeuksiin joutuneille laina-aikojen pidennyksiä. Sehän on vain lisätuloa pankille….
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti