Anni Lassila kirjoittaa Helsingin Sanomissa 31.10.2012 näkökulmapalstalla ”Kuka nyt asuntoa varten säästäisi?” Säästöpankkiliiton kannanotosta Finanssivalvonnan lainakattoehdotukseen. Finanssivalvonta on toivonut lainakattoa asuntolainoihin. Olen useita kertoja esittänyt huoleni liian isoista lainoista, joita viime vuosina on otettu. Taustalla ovat koko ajan kohonneet asuntojen hinnat.
Kupletin juoni menee seuraavasti: kun joku - mikä tahansa taho - on varoittanut kotitalouksien liiallisesta velkaantumisesta, ovat pankit ärähtäneet: kotitaloudet eivät ole velkaantuneet vakavassa määrin. Pankit ovat tietenkin pelänneet menettävänsä asiakkaita.
Nyt esillä olevaa lainakattoa ovat monet tahot kannattaneet. Syystäkin. Säästöpankkiliitto käy - hyvin pankkityylisesti - terrierin lailla kimppuun. Lainakatosta seuraa kauheita asioita: osa nuorista jäisi ilman asuntoa, kansantaloudelle aiheutuu laajaa tuhoa, kun rakentaminen heikkenee ja asuntojen hinnat voivat laskea (!) Velkadeflaatiopelot päästetään valloilleen.
On tämä järkyttävää. Säästöpankkiliitolla, niin kuin muillakin pankeilla, olisi ollut mahdollisuus jo vuosien ajan vaikuttaa velkaantumista hillitsemällä. Ei ole tullut mieleen. Olisi voitu tehdä rakentavia ehdotuksia korkovähennyksen leikkaamisesta, olisi voitu tehdä ehdotuksia maltillisista, asteittain voimaan tulevista velkakatoista. Ei ole haluttu tehdä ehdotuksia, tärkeintä on myydä lainaa niin paljon kuin vain on kysyntää ja mielellään ilman ehtoja.
Nyt on hätä kädessä. Kun monet tahot ovat ilmaisseet huolensa liiallisista velkamääristä ja haluavat lainakaton voimaan, niin Sääsöpankkiliitto ryhtyy uhkailemaan kansantaloudellisilla seurauksilla.
Olen useaan otteeseen tuonut esille, että ei se niin kauheaa ole viivästyttää hiukan asunnonhankintaa. Nyt on vain ajateltu niin, että missään tapauksessa kenenkään ei saa kärsiä omien halujen toteutumatta jättämisestä (lue: viivästymisestä).
Ihmisiä on hassutettu kertomalla, että ongelmia tulee vasta sitten, kun korot nousevat. Ongelmat ovat jo nyt täällä ! Aivan liian suuri osa velkaisten kotitalouksien rahoista on kiinni omistusasunnon seinissä. Muu kulutus kärsii. Säästöjä ei jää.
Edelleen ihmisiä on hassutettu kertomalla, että ongelmia tulee vasta, jos perheen joku jäsen jää työttömäksi. Väärin ! Ongelmat ovat päällä jo nyt, vaikka kukaan ei olisi työttömänä.
Anni Lassila yhtyy Säästöpankkiliiton kommentteihin ja uhkailee hirvittävillä seurauksilla, jos joku yrittää lyödä järkeä päähän velkatalouden osallisille. Aivan olemattoman pienenä myönnytyksenä hän toteaa, että jos ihan pikkuisen viitsisitte säästää ! Ollaan siis edetty tilanteseen, jossa anotaan nuoria perheitä lähes rukoillen säästämään edes muodon vuoksi. On sitä ennenkin säästetty !
Finanssivalvonta, jolle pankit ilmeisesti eivät paljon arvoa anna (ja joka yleensä on aivan liian kiltti), on kerrankin oikeassa: nyt todella tulee puuttua lainamääriin.
Miksi pankit heräävät aina liian myöhään? Ei ole ensimmäinen kerta, kun kuullaan väite: ”antaa mennä, kun kerrankin menee”. Kun on matalat korot on tyhmää olla ottamatta lainaa - minkä kokoista tahansa. Mitään merkitystä ei ole sillä, että matalien korkojen takia - ja kysynnän ollessa korkealla tasolla - asuntojen hinnat karkaavat alta ja aiheuttavat jatkuvan hinnan- ja lainannousukierteen.
Hallitus, jota moititaan vastuuttomaksi on paljon vastuullisempi kuin pankit. Se on myös vihdoin alentamassa korkojen vähennysoikeutta - tosin liian hitaasti ja luomatta pitkän aikavälin ohjelmaa. Valtio on itse velkaantunut - olosuhteet huomioon ottaen - huomattavan maltillisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti