Media on täynnä arvailuja Donald Trumpin todellisista tarkoitusperistä. Ensimmäinen reaktio monilla on ollut kauhistuminen. Tällaista ei yksinkertaisesti ole koettu. Ymmärrän näitä ihmisiä. He ovat olettaneet, että väitetystä politiikan likaisuudesta huolimatta presidenttiä kohtaan voidaan tuntea jonkinmoista kunnioitusta. Lopputulos on ollut toisenlainen, sillä Trumpin toiminta on ollut käsittämätöntä, suorastaan järjetöntä touhua. Kannattajien mielestä presidentti saa taas puhua ja tehdä mitä tahansa, kunhan toimii heidän hyväkseen.
Ne, jotka ovat lukeneet Trumpin kirjan ”The Art of the Deal” panostavat kahteen teoriaan. Ensinnäkin ihmiset haluavat kuulemma kuulla ”totuudellista liioittelua” (joka on Trumpin mielestä ”liioittelun viaton muoto”). Toisen teorian mukaan Trump uskoo ”suuren valheen teoriaan”. Ihmiset epäilevät pieniä valheita, mutta suuria valheita uskotaan, koska niitä ei voida hahmottaa: ne menevät niin sanotusti yli hilseen. Näitä Trumpin muka sisimmän paljastuksia levitetään nyt periaatteella, keksinpäs, mikä tässä on takana! On ihmisiä, jotka selittävät Trumpin lupaukset ja teot juuri edellä esitetyistä näkökulmista. Tähän joukkoon kuuluu lähes varauksetta Timo Soini, joka lienee Suomen tunnetuin trumpilainen.
Jostakin syystä em. teoriat eivät tehoa tämän kirjoittajaan, ei sen takia, etteikö Trumpilla olisi taipumusta moiseen taktikointiin, vaan sen takia, että selitys on aivan liian yksioikoinen. Monet konservatiivit haluavat uskoa näihin selityksiin, koska ne selittävät miehen ominaislaatua ideologisista lähtökohdista. Koska Trump sortuu jättimäisiin ylilyönteihin, täytyy hänen käytöstään selittää jotenkin älyllisesti teorioiden kautta.
Viekö Trump siis mediaa kuin ”pässiä narusta”? En suostu purematta nielemään tällaisia arvailuja. Trumpin luonteenlaadulle on tosiasiassa ominaista periksiantamattomuus, herkkähipiäisyys, huumorintajuttomuus (tosikkomaisuus) ja epätoden ja toden sekoittaminen.
HS:n Saska Saarikoski toteaa eräässä kommenttipuheenvuorossaan, että Trumpilla ei ole mitään syytä muuttaa (liioittelijan) tapojaan - ”eikä hän varmaan osaisikaan”. Tuo viime mainittu lausahdus kertoo totuuden Trumpista. Läheskään kaikki ei ole taktisesti suunniteltua, vaan hän ei yksinkertaisesti pysty poikkeamaan itsepintaisista päähänpinttymistään. Niinpä kerta toisensa jälkeen joudumme toteamaan, kuinka Trump taistelee viimeiseen saakka epätotuuksiensa puolesta.
Trump on luonut itselleen mallikäyttäytymisen, johon hän on lainannut osia Itä-Euroopan autoritäärisiltä johtajilta, osia liikemiesuransa varrelta ja osia pakkomielteistään.
Hän tuottaa itse twitter-viesteillään tai puheillaan perättömiä uutisia (esim. että kaikki kielteiset uutiset hänestä ovat valeuutisia tai että terroriteot ovat niin yleisiä kaikkialla Euroopassa, ettei epärehellinen media enää edes uutisoi niistä). Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Sean Spicer sanoi vastikään, että uutisoimattomista terrori-iskuista toimitetaan lista. Tämä tosin muutettiin trumpilaiseen tyyliin muotoon, että tulee lista terrorioteoista, joista on raportoitu ”liian vähän”. Seuraus: julkaistiin sekava lista, johon sisältyivät mm. kaikki laajasti uutisoidut terroriteot. En voi ymmärtää tätä muutoin, kuin että lista on julkaistu Trumpin kaiken uskovaa kannattajakuntaa varten.
Joseph McCarthy käytti 1950-luvulla samantyyppistä metodia pelotellessaan amerikkalaisia perusteettomasti kommunistiuhalla. McCarthy ei koskaan julkaissut kommunistilistaansa, jota mitä ilmeisemmin ei edes ollut.
Taistelussa Isisiä vastaan on jo tapahtunut käänne parempaan suuntaan. Trumpilla on kiire luoda uhkakuvia, muutoin hän menettää yhden tärkeimmistä pelotteluagendoistaan.
Näyttää siltä, että Trump projisoi omat totuuden vastaiset puheensa kansainväliseen mediaan. Näin lehdistöstä tulee totuuden muuntelija hänen itsensä sijasta. Ei taida olla ihan ensimmäinen kerta historiassa, kun tehdään tällainen ”kääntö”. Tällä tavoin leimataan suuri osa kansainvälisestä lehdistöstä perusteettomasti Trumpin vastaisen propagandan tuottajaksi.
On täysin turhauttavaa todistella Trumpin väitteitä vääriksi, koska niiden paljoudella on vain tarkoitus turruttaa ihmiset. On huvittavaa seurata, kuinka kansainvälinen media kerta toisensa jälkeen ”oikaisee” juttuja, joiden ei alunperinkään pitänyt sisältää faktaa. Olemme siirtyneet maailmaan, johon eräät pinttyneet konservatiivit kuten Timo Soini suhtautuvat kyynisesti: ”tämä on vain Trumpin taktiikkaa”.
Presidentti on rakentanut pelon ilmapiirin, jossa liioitellulla terroriuhalla pelotellaan, ei suinkaan poliittisia vastustajia, vaan kannattajia. Terroritekoja toki sattuu jatkossakin, mutta ne eivät ole missään suhteessa Trumpin niistä maalaamaan ylimitoitettuun kuvaan, jolla vaalikarja pidetään kurissa ja nuhteessa.
Pahinta tässä on, että massiiviset kannattajajoukot uskovat kaikkeen tähän soopaan ilman, että oikaisut pystyvät vaikuttamaan heihin millään tavalla. Kysymys on massiivisesta itsepetoksesta.
Savolaisena minun on helppo ymmärtää totuuden erilaisia muotoja,meille totuus on ollut historian saatossa vaihteleva,riippuen kuka ja mikä taho kulloinkin on sanellut vallitsevan totuuden.
VastaaPoistaKuten Hantington totesi, myös me suomalaiset olemme kahden eri historiallisen sivilisaation murros kohdalla,historiallisesti pähkinäsaaren rauhan raja on tuo historiallinen, tosin hiipuva eri kultuuripiirien jakaja.
Vallitseva totuus on ajassa muovautuva,riippuen kulloinkin vallitsevasta hegemoniasta,se taas on tulosta erilaisten kultturillisten,usein ristiriitaisten vaikutteiden sattumanvaraisesta tuloksesta.
Europalainen ylimielisyys ehti kuvitella,tarkemmin sen liberaali mutaatio historian loppuneen,juuri liberalin ,legalistisen demokratian lopulliseen voitoon, siksi nyt kun tuon ideologisen muodostelman ytimessä on tapahtunut Trumpin ja hänen taustavoimiensa tuottama murtuma,on toki ymmärettävää yleinen itkupotku raivari ilmiö.
Trumpin virkaanasettumisen jälkeinen,sekä myös ennen sitä tapahtunut solvaus kampanjointi on myöskin itse liberalin demokratian ydintä syövyttävää, puheet venäjän yhdysvaltain vaalien hakkeroimisesta,puheet Trumpin mielenterveydestä, edustavat kampanjaa jolla pysyvästi raunioitetaan presitentin viran institutionaalista asemaa,samoin puheet mmuunellusta totuudesta.
Entäpä jos tuo onkin yhtiövallan epädemokrattisten edusmiesten tarkoituskin,siirtyä lopullisesti aikakauteen,jossa globaalit suuryritykset ja niiden johto pystyy keskenään sopimaan ylikansallisissa verkostoissa telluksen asioista.
Trumpin tavoitteena voi toki olla siirtyminen yhtiövaltaan (sitähän Björn Wahlrooskin esitti demokratian vaihtoehtona), en vain jaksa uskoa, että Trump saa seuraajia vakavasti otettavilta demokratiaa kannattavilta tahoilta.
VastaaPoistaTaistelussa hegemoniasta en jaksa uskoa, että voiton saa hegemonia joka perustuu räikeään epärehellisyyteen.
Kirjoituksessa yritin "todistaa", että Trumpin kohtaloa määrittää enemmänkin hänen psyykensä kuin taktiset näkökohdat. Hän on oman luonteensa vanki ja sellaisena epäuskottava.
Liberaali demokratia ei toki edusta historian loppua, mutta näkyvissä olevan tulevaisuuden aikana - ja ainakin kehittyneissä maissa - se on vahvoilla taistelussa vallasta.