Suomessakin on uutisoitu Ilkka Kanervan kommentteja New York Timesille (NYT) koskien taannoin pohjoisen rajan yli tulleita pakolaisia. Alkuperäinen juttu on otskoitu : ”E.U. Suspects Russian Agenda in Migrants´ Shifting Arctic Route”. Juttu vaikuttaa vähän jälkijättöiseltä, koska itse akuutti ongelma on ainakin toistaiseksi hoidettu pois päiväjärjestyksestä.
Referoin seuraavassa alkuperäistä NYT:n uutista. Varsinainen teemani on sen arviointi, miten näistä asioista esitetään kommentteja julkisuuteen. On havaittavissa yhtäältä pidättyvä, mutta asiallinen tapa kommentoida ja kommentointitapa, jolla pyritään luomaan skuuppi. NYT:n juttu on päivätty 2.4.2016 Kantalahteen ja siinä kerrataan asiallisesti rajan yli tulleiden pakolaisten keinoja päästä rajan yli Suomen puolelle. Sitten kerrotaan, miten liikenne yhtäkkiä pysähtyi ”yhtä mystisesti kuin se oli alkanutkin”.
NYT kertoo asiallisesti Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Suomen presidentin Sauli Niinistön sopimasta rajasopimuksesta, jonka mukaan puolen vuoden määräajan aikana Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoista pääsevät läpi vain Venäjän, Suomen ja Valko-Venäjän kansalaiset. Jutussa haastatellaan Ilkka Kanervan lisäksi ”raja-aseman johtajaa” Matti Daavittilaa, joka toteaa, että ”Me emme tiedä, mitä on meneillään” ja jatkoi, että ”yhtäkkiä he lakkasivat tulemasta. Tämän enempää emme tiedä”.
NYT toki toteaa, että verrattuna Euroopan etelärajat ylittäviin pakolaisiin määrät pohjoisessa ovat erittäin pieniä. Kuitenkin NYT haluaa painottaa, että ylitykset herättivät ”geopoliittista huolta” sekä Helsingissä että Brysselissä. Lehdessä viitataan spekulointeihin, että Venäjä yrittää horjuttaa länttä ja EU:ta tarkoitushakuisilla toimenpiteillä.
Sitten lehti haastattelee yhtä Suomeen tullutta pakolaista, jolle maamme sijaintikin oli alun perin epäselvä. Joka tapauksessa hän maksoi venäläiselle välittäjälle 6000 dollaria palkkiona rajanylitysmuodollisuuksien hoitamisesta.
Ilkka Kanervalta on pyydetty haastattelulausuntoa, jossa hän toteaa, että ”valitettavasti tämä (pakolaiskysymys) vaikuttaa Venäjän poliittiselta mielenilmaisulta”. Kanerva kytkee Lapin pakolaiskysymyksen suoralta kädeltä Venäjän muihin pyrkimyksiin: ”He ovat erittäin taitavia lähettämään signaaleja. He haluavat osoittaa , että Suomen pitää olla hyvin varovainen, kun se tekee päätöksiä sotilaallista harjoituksista, Nato-kumppanuudesta ja EU:n sanktioista Venäjää vastaan”. Hän toteaa edelleen, että ”he (venäläiset) haluavat meidän olevan hermostuneita ja kiinnittävän huomiota heidän etuihinsa”. Kanerva ei ainakaan minun muistini mukaan ole ilmaissut ajatuksiaan näin suorasukaisesti Suomessa.
On selvää, että monet Suomessa suhtautuvat suopeasti siihen , kun puolustusvaliokunnan puheenjohtaja kertoo spekulaatioista todistettuina tosiasioina. Onhan se ”selvää puhetta”. En ole vakuuttunut, että Kanerva on informoitu näin perin pohjin asioista. Näyttää siltä, että Kanerva kertoo asiat niin kuin olettaa lännen haluavan kuulla ne. Samoin arvelen hänen haluavan esiintyä venäläisten todellisten aikeiden ”paljastajana”, vaikkei hänellä ole näyttöä asioista.
Paljon pidättyvämmin asian ilmaisee Jorma Vuorio Maahanmuuttovirastosta, joka toteaa samaisessa NYT:n haastattelussa, että ”ei ole mitään todisteita, vain spekulaatioita Venäjän valtion osallisuudesta (Lapin) rajan ylityksiin”. Mielestäni varsin perusteltu kannanotto varovaisuudessaan. Vuorio myös arvelee rikollisjärjestöjen, ei Venäjän viranomaisten, olevan vastuussa liikenteestä. Ainakin itse arvostan hänen spekulaatioihin halutonta arviointiaan.
En ota lainkaan kantaa siihen, kuinka uskottavia Venäjän selitykset ovat. Vain sillä on tässä merkitystä minkälaisen kuvan eri ihmiset antavat tapahtumien kulusta.
Vuorion tapaisten virkamiesten puheet leimataan helposti suomettuneiksi, vaikka kysymyksessä on hyvät julkiset keskustelutavat. Omassa mielessään kukin voi sitten pohtia, mitä haluaa.
Jotenkin arvattavissa olevaa oli, että New York Timesin jutusta Suomessa lainattiin vain Kanervan kommentteja.
Venäjällä on ainkin ,vähintään kahdenlaista suhtautumista kolmansien maiden ihmisten läpikulkuun. Medvedev,totesi ettei viranomaisilla ole oikeutta puuttua ihmisten poistumiseen maasta,eli kenelläkään ei ole velvollisuutta viihtyä venäjällä. Putinin hallinto puolestaan kuunteli Niinistön toiveita, ainakin toistaiseksi. Ensi syksynä tilanne voi olla taas aivan toisen sorttinen,on näet täysin mahdollista, että juuri Medvedev ja hänen puolueensa häviää tulevat vaalit ja esimerkiksi patriootti Rogatsyn nousee pääministeriksi, silloin leikitään taas eri säännöillä, myös kauttakulkuasiassa ja käytännöissä, kannataa muistaa, Medvedevin edustavan hallinnon liberaalimpaa siipeä.
VastaaPoistaTulevastahan ei tiedä..... Mutta itse kirjoituksessa tuon esille, että Kanerva ottaa kantaa toteutuneeseen.
VastaaPoista