Joudun jälleen puolustustöihin, koska Barack Obamasta levitetään yksipuolista tietoa. Otan tarkasteluun kaksi arviota, joista vastaavat HS:n Laura Saarikoski ja Evan Matti Apunen. Laura Saarikoski luettelee toki onnistumisiakin, joista mainittakoon talouden ja työllisyyden suotuisa kehitys, terveydenhoitouudistus, finanssikriisin jälkihoito, Kuuban suhteiden avaaminen, ydin(ase)sopimukset (mm. Iran), Pariisin ilmastosopimus ja vähemmistöjen etujen ajaminen.
Käyn seuraavassa läpi Saarikosken kritiikkilistan ja kommentoin sitä kohta kohdalta.
Väite 1: Obama lupasi lopettaa Bushin sodat ja epäonnistui.
Kommentti: Lyhyt muisti on joskus hyvästä, mutta se on myös historian muuntelun lähde. Todellinen syy nykyisten pakolais- ym. ongelmien takana on Bushin 134 000 sotilaan vieminen Irakiin muka Zaddam Husseinin joukkotuhoaseiden takia – asiantuntija-arvioiden vastaisesti. Tosiasiassa joukkotuhoaseita ei löytynyt, ja sota kaiken kaikkiaan oli ennätyksellisen epäsuosittu. Se oli suuri virhe. Vuonna 2006 sitä vastusti 60 prosenttia amerikkalaisista. Paine joukkojen kotiuttamiseen oli erittäin suuri (yli 4000 amerikkalaista kaatui sodassa). Vetäytyminen tapahtui vuosina 2010-11. En oikein ymmärrä, miten muutoin tässä tilanteessa olisi voitu menetellä. Se, että Isis tuli ”amerikkalaisten joukkojen tilalle” oli kaikille yllätys. Tämä tapahtui vasta vuonna 2014. Tässä tilanteessa Obama ei halunnut lähettää joukkoja Irakiin, kun ne kolme vuotta aiemmin oli sieltä poistettu. Eniten pelättiin al-Qaidaa, jonka johtajan Osama bin Ladenin Obama onnistui tuhoamaan. Jälkiviisaus on parasta viisautta.
Mitä tulee väitettyyn Syyriassa kärsittyyn arvovaltatappioon, niin muistuttaisin, että jo 1950-luvulta lähtien Syyrian ja Venäjän (Neuvostoliiton) välillä on ollut kanssakäymistä. Syyriassa on ollut Neuvostoliiton/Venäjän laivastotukikohdat vuodesta 1984 lähtien.
Väite 2: Lupaus sulkea Guantanamo.
Kommentti: Saarikoski mainitsee, että vankilaa ei suljettu, mutta sen vankimäärää alenettiin 242:sta 55:een. Kannattaa muistaa, että Trumpilla ei ole aikomustakaan sulkea Guantanamoa. Tästä pieni miinus Obamalle: hyvä yritys, mutta projekti jäi kesken.
Väite 3:Väkivaltarikollisuuden pitkä lasku pysähtyi Yhdysvalloissa.
Kommentti: Tätä lausetta voisi sanoa tarkoitushakuiseksi. Lukuun ottamatta vuotta 2015 rikollisuus laski Obaman kaudella. Tälle Saarikoski ei näytä antavan mitään arvoa. Mielestäni Obaman kautta tulee tarkastella kokonaisuutena. On totta, että vuonna 2015 rikollisuusluvut kasvoivat 2,6-3,9 prosenttia rikostyypistä riippuen, mutta vuoden 2015 luvut ovat 0,7 prosenttia alle vuoden 2011 lukujen ja peräti 16,5 prosenttia alle vuoden 2006 lukujen. Tulosta ei voi pitää ainakaan epäonnistuneena.
Väite 4: Vapaakauppasopimuksissa epäonnistuminen.
Kommentti: Totta, mutta taustalla on jälleen kongressin vastustus. Varsinkin Tyynenmeren TPP oli valmisteltu pitkälle (12 maata pääsi alustavaan sopuun). Trump vastustaa jyrkästi vapaakauppasopimuksia. Protektionistinen ilmapiiri on kerta kaikkiaan nyt vallalla.
Väite 5: Asekaupan rajoittamisessa epäonnistuminen.
Kommentti: Tämä ei ole virhe. Obama taisteli ankarasti asekaupan rajoittamisen puolesta, mutta hänen republikaaniset vastustajansa estivät aseväkivallan hillitsemispyrkimykset. Asejärjestöjen vastustus on ollut aggressiivista. Missään vaiheessa Obama ei luovuttanut taistelussa. Varmasti voidaan sanoa, että kukaan muukaan ei olisi onnistunut tavoitteessa. Trump ei halua mitään rajoituksia.
Väite 6: Lupaus yhdistää kansakunta.
Kommentti: Kysymys on 1990-luvulta alkaneesta vastakkainasettelusta, jyrkästä polarisaatiosta. Oma käsitykseni on, että republikaanit sekä Clintonin että Obaman kaudella tietoisesti estivät yhteistyön kongressissa. Obamaa ei voi syyttää yrityksen puutteesta. Yhteistyö olisi edellyttänyt teekutsuliikkeen äärivanhoillisten vaatimusten huomioon ottamista. Enkä usko, että kukaan olisi voinut ratkaista ongelmaa. Näiltä, jotka vaativat demokraattien periaatteista luopumista edellyttäisin esitystä, miten yhteistyö olisi voinut käynnistyä. Oma käsitykseni on, että republikaaneille kelpasi vain vallanvaihto.
:::::::::::::::::::::::
Siirryn sitten Apusen väitteisiin (en toista samoja arvosteluja, kuin mitä kohdistin Saarikoskeen):
Väite 1: Demokraattien valta on murentunut kongressissa ja paikallistasolla.
Kommentti: Ei nyt sentään. Senaatissa ollaan iskuetäisyydellä. Ja mitä sitten on sanottava vastapuolen politiikan realistisuudesta? Jos politiikkaa hoidetaan yhtä ideologisesti kuin Bushin kaudella, niin mikä on kansakunnan tila muutaman vuoden päästä? Trumpin ja republikaanien johdolla on jälleen kerran nostatettu sellainen hypetys, että jo lähtökohdiltaan ollaan harhateillä. Joidenkin kokema euforinen tila on johtanut valheellisiin lupauksiin epätasapainoisen presidentin johdolla. Presidentti on arvaamaton, epäjohdonmukainen, pikkumainen ja lapsellinen. Huumorintajun puute on räikeä. Presidentillä on toistuvasti samaan asiaan monta kantaa.
Obama varoitti jäähyväispuheessaan ihmisiä itsensä pettämisestä. Kaiken propagandan keskellä huomio on enemmän kuin paikallaan. Apusen ainoa kiitos tulee Obaman puhujanlahjoista. Apunen haluaa irrottaa puheen ulkoisen loistokkuuden sen sisällöstä. Tämä on virhe. Puheen suola on sen sisältö.
Väite 2: Obama epäonnistui ulkopolitiikassaan.
Apunen maalaa ensin Obamasta ihmemiehen kuvan ja sitten mollaa hänet täydellisesti ikään kuin Obama olisi pystynyt estämään Kiinan varustautumisen ja pullistelut. Sama koskee Itä-Ukrainaa ja Krimiä. Eri asia on, jos halutaan ehdoin tahdoin sotaa. Apusen sotaisa Obaman panettelu ei lupaa hyvää ainakaan Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle.
Noin kymmenessä vuodessa on tapahtunut muutos, jossa Kiina ja Venäjä ovat varteenotettavia pelureita maailmanpolitiikassa. Ne ovat murtautuneet asemiinsa omaehtoisesti. Emme elä yksinapaisessa Yhdysvaltain hallitsemassa maailmassa. Sitä yritettiin Bush nuoremman kaudella Venäjän tilapäistä heikkoutta hyväksi käyttämällä ja tunkeuduttiin Naton kera Venäjän iholle. Venäjän nykyinen aggressio kumpuaa sen saamasta kohtelusta aikavälillä 1990-2010 riippumatta siitä, mitä Apunen tai minä ajattelemme Venäjän toimien oikeutuksesta. Kiinan taloudellinen menestys on nostanut sen ykköskategoriaan ja sitä Trumpkin pelkää.
:::::::::::::::::::::::::::::
Oliko Obama ”liika viisas”? Ajatuksena tässä on, että Obama oli liian sofistikoitu kalseaan suurvaltojen peliin. On totta, että Obama malttoi mielensä ja ”Obama Doctrinin” mukaisesti vältti konflikteja. Kun vertaa Obaman menettelyä niihin sotaisiin viesteihin, mitä on ollut tiedotusvälineissä parina viime vuonna, niin mihinkään väliin ei oikeastaan olisi sopinut vielä sotaisampi retoriikka jonkun suurvallan taholta – ilman todellista sodan vaaraa. Yhdysvaltain johto ei osallistunut Obaman aikana vastenmielisenä pitämäni sotahysterian levittämiseen Tämä tuntuu monilta unohtuneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti