Onko demokratia maailman huonoin valtiojärjestys?

 

Onko demokratia maailman huonoin valtiojärjestys?

 

Demokratian haasteet tänä päivänä:

Tuntuuko siltä, että demokratia on yhtä kuin poliitikkojen riitelyn vaatima tila? Viime aikoina demokratia on asetettu yhä useammin kyseenalaiseksi jopa demokratian vahvimmissa linnakkeissa. Ajatellaan vaikka Yhdysvaltain kongressitalon valtausta,  joka oli kuin tyrmäysisku suoraan kansanvallan arvokkaimpaan osaan, sen lakia säätäviin aivoihin. Oireita saman typpisestä demokratian alennusmyynnistä on nähtävissä muuallakin.

Latinalaisesta Amerikasta saamme jatkuvasti kuulla demokraattiseen järjestelmään kohdistuvista laittomuuksista. On käynyt niin – ja niin on käynyt jatkuvasti – että uudet vallanpitäjät ovat heittäneet vaalien jälkeen vanhat tyrmään (elleivät sitten ole surmanneet) ja vähän ajan päästä uusien vaalien jälkeen tapahtuu sama toisinpäin. Kysymys on siitä, että valmius demokratiaan ei ole kunnossa.

Heterogeeninen kansa jakautuu niin moniin eripuraisiin ryhmiin, ettei pysyvää demokratian tarvitsemaa vakautta pystytä saavuttamaan. Suurimpia esteitä demokratian toteutumiselle on taloudellinen eriarvoisuus, jonka seurauksena suuri osa kansalaisista ei näe oikeudenmukaisuuden toteutuvan.

Oman edun tavoittelu, etujen ristiriita sekä jatkuva kompromissiton riitely tyypillisesti lisäävät demokratian toteuttamisen  vaikeuskerrointa.

Oma lukunsa ovat liberaalista demokratiasta käytännössä luopuneet valtiot, jotka katsovat asioiden etenevän sujuvammin autoritaarisessa poliittisessa ympäristössä. Esimerkiksi Venäjä on julistanut kilpailun venäläisen autoritaarisen maailmanjärjestyksen ja läntisen liberaalin demokratian mukaisen maailmanjärjestyksen välille.

 

Demokratiaa voisi määrittää näinkin:

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaan perustuvaa valtiojärjestystä. Demokratian muotoja ovat edustuksellinen, suora ja osallistuva demokratia. Demokratia voi perustua yksinkertaiseen  tai määräenemmistöön.

Demokratia on perusteltua siinä vaiheessa, kun valtion perustuslaki hyväksytään kaikkien keskeisten poliittisten voimien yhteisenä tahdonilmauksena.

Autoritarialla on valmius muuttua demokratiaksi siinä vaiheessa, kun löytyy ensimmäinen vähemmistöön jäänyt johtava poliitikko, joka hävitessään vaalit myöntää vilpittömästi vaalitappion.

Pääsääntöisesti demokratia toteutuu olosuhteissa, joissa enemmistö(koalitio) voi vaalien tuloksena  halutessaan päästä valtaan ja vähemmistö(koalitio) hyväksyy oppositioon jäämisen samojen vaalien tuloksena. Vähemmistöhallitus voidaan muodostaa,  milloin minkään enemmistön muodostavat  puolueet eivät pääse yhteisymmärrykseen hallituksen muodostamisesta.

Demokratian pysyvyyden keskeisenä kriteerinä on yhteiskuntarauhan säilyminen tilanteessa, jossa vallan tavoittelijoita on paljon, ja  valtaan pyrkijät joutuvat odottamaan niin kauan, että saavat vaaleissa kannatuksen, joka yksin tai yhdessä muiden kanssa  mahdollistaa rauhanomaisen valtaan pääsyn.

Demokratia voi kestää vain sellaisissa olosuhteissa, jossa yhteiskunta on hyvin järjestäytynyt  ja kansan sivistystasoa on koeteltu riittävän monta kertaa demokraattisessa prosessissa.

::::::::::::::::::::::::::::

Seuraavassa esitettävä tarkempi erittely demokratian olemuksesta perustuu osin fil. tri Tero Tulenheimon artikkeliin ”Ongelmallinen demokratia” Kanava-lehdessä 1/2020 (olen itse käsitellyt aihetta mm. blogi-kirjoituksissa ”Demokratian kritiikki ja itsepuolustus” 14.2.2020 sekä ”Demokratian loppu” 13.6.2014).

Demokratia voi toteutua, milloin kansanvallan ”peruspiirteet” ovat lähtökohdiltaan haasteen kestävässä kunnossa. Demokratian keskeinen peruspiirre on oikeudenmukaisuuden odotus. Demokratiaa kannatetaan sen vuoksi, että se tarjoaa kullekin yksilölle ”vähäisen mutta yhtäläisen” tilaisuuden ”oman tilanteensa parantamiseen poliittisen vaikuttamisen kautta”. Jännite vallitsee kahden asian välillä: kansalaisten on uskottava vaikutusmahdollisuuksiinsa, mutta toisaalta demokratia ei toimi ilman kompromisseja.

Arvioidessaan päätöksentekomenetelmän seurausten suhdetta kansalaisten oikeudenmukaisuusodotuksiin Tulenheimo puhuu demokratian perusresursseista. Niiksi hän määrittää mm. seuraavat: äänioikeus, sananvapaus, vapaus valita asuinpaikka, vapaus valita työpaikka useampien vaihtoehtojen joukosta. terveydenhuolto, yhteiskunnan tukema koulutus ja jokin tulojen minimitaso. Näistä on helppoa olla yhtä mieltä.

Ristiriita syntyy usein, kun kansalaiset vaativat lakkaamatta uusia palveluja tai toimenpiteitä (esim. veronkevennysvaatimukset), jotka saattavat vaikeuttaa perusresurssien turvaamista. Demokratiassa syntyy usein tilanteita, joissa sekä vaaditaan lisää resursseja että halutaan samaan aikaan säästää. Tulenheimo mainitsee tämän ristiriidan kansalaisten turhautumisen lähteenä. Demokratialta puuttuu kyky säädellä itse itseään. Ainoa tie eteenpäin on tasapainottelu erilaisten vaikuttavien voimien välillä. Käsitän niin, että Tulenheimon mukaan demokratiaa uhkaa asioiden hajoaminen käsiin, kun suuri kokoava voima puuttuu.

Demokratiaa uhkaa vaara, että kansalaiset menettävät kiinnostuksensa poliittista järjestelmää kohtaan, koska kokevat, etteivät saa riittävästi vastakaikua tahtotilalleen. Seurauksena voi olla yhteiskunnan syyttely kaltoinkohtelusta ja mahdollinen yhteiskuntarauhan rikkoutuminen.

Demokratiassa huonoksi valtionhoidoksi leimataan usein lyhytnäköisesti se, mikä ei tyydytä vaatimuksia. Päätöksentekijöitä pääsääntöisesti syyllistetään tästä. Vaaditaan oman eturyhmän mukaisia päätöksiä tai sitten ”kaikkea hyvää kaikille”. Tulenheimo mainitsee vielä äärimmäisenä keinona anarkismin, jossa ei edes odoteta toiveiden toteutumista.

Mistä demokratialle tärkeä dynamiikka syntyy? Demokratia yrittää säilyttää kansanvallan, mutta järkeistää sitä edustuksellisen järjestelmän kautta. Yksittäiset edunvalvontaesitykset vesittyvät kompromissien kautta. Yleensä kaikki joutuvat tyytymään vähempään, kuin mitä alun perin halusivat.

Demokratian vahvuus on siinä, että sen dynamiikka synnyttää vapaasti järjestelmän sisäistä kritiikkiä, joka mahdollistaa muutokset, pienet tosin, mutta kuitenkin.

:::::::::::::::::::::::::::::::::

Demokratiasta sanottua sitaatein:

”Demokratia on maailman huonoin valtiomuoto − mikäli sulkee pois kaikki muut valtiomuodot.” Winston Churchill

 ”Demokratia on korkeatasoisin hallitusmuoto, sillä se perustuu ihmisen kunnioitukselle järkevänä olentona.” John F. Kennedy

”Yksi demokraattisen yhteiselon edellytyksistä on sen ymmärtäminen, ettei ihminen ole yksin oikeassa.” Alf Ahlberg.

”Demokratia voi olla olemassa vain siinä määrin kuin maan asukkaat nauttivat kansalais- ja poliittisia vapauksia.” Martin Kriele

 ”Epäily auktoriteettien edessä on demokratian suola.” Paul Henningsen.

 

Mitkä seikat – kootusti – voisivat auttaa demokratiaa?

1) Yleissivistävän opetuksen pohjaa on laajennettava: systemaattinen ”demokratiakoulutus”.

2) On pystyttävä taistelemaan tieteellisen tiedon puolesta.

3) Talouden kasvua on saatava aikaan: talouden kasvu on demokratian kasvua, mutta samalla on  oltava malttia vaurastua.

4) Kansainvälisten suuryritysten demokratiaa kaventavaa valtaa on kahlehdittava.

5) On hyväksyttävä ajatus, että demokratia ei ole läheskään täydellinen ratkaisu kansanvallan ongelmiin. Kuitenkin taistelun sen puolesta on jatkuttava.

6) Osallistumisen kanavia on monipuolistettava (suoran demokratian tarjoamat vaihtoehdot).

7) On pohdittava uudelleen meritokratian, poliittisen päätöksenteon ja kansanvallan keskinäisiä suhteita, kuitenkin niin, että demokratia pysyy johtotähtenä.

8) On huolehdittava, että arvovapaa poliittinen keskustelu on kaiken demokraattisen uudistustyön edellytys.

9) Demokratian pahin vihollinen on korruptoitunut päätöksentekoympäristö: se avaa mahdollisuuden autoritaarisille vaihtoehdoille.

10) Demokratia on mitä suurimmassa määrin tulon- ja varallisuudenjakokysymys. On vältettävä tilannetta,  jossa valta siirtyy vähitellen varakkaimmille esim. vaalirahoituksen kautta.

PS

Pyysin myös tekoälyohjelma Chat GPT:ltä ”lausuntoa” aiheestani ”Demokratian haasteet tänä päivänä”(tämän kirjoituksen ensimmäinen kappale).

Oheistan seuraavassa vastauksen:

1. Yhteiskunnallisten ristiriitojen ja polarisaation kasvu
2. Väärät uutiset ja propaganda
3. Äänestäjien apatia ja poliittisen osallistumisen väheneminen
4. Taloudellisten eriarvoistumistrendien vaikutukset yhteiskunnan tasapainoon
5. Globalisaation ja teknologian aiheuttamat muutokset järjestelmässä
6. Valtion ja yksilöiden valtasuhteiden uudelleen määrittely.

 

Vastauksen ”henki” vastaa hyvin omia ajatuksiani, jopa niin pitkälle, että olisin voinut pyytää jo etukäteen – siis ennen omaa kirjoitustani – Chat GPT:n vastausehdotuksen, jota olisin sitten käyttänyt  ”tukiälynä”.

Chat GPT painottaa minua enemmän globalisaation ja teknologian aiheuttamia muutoksia sekä väärien uutisten ja propagandan merkitystä demokratian haasteena.