Mikä on paras vuodenaika? Jokaisella on siitä oma vankka käsityksensä. Itse olen ratkaisut kantani jo kymmeniä vuosia sitten. Se on tietenkin kevät. Tärkeintä on kuitenkin selvästi toisistaan eroavat vuodenajat, joista jokainen voi valita mieleisensä tai vaikkapa kaikki.
Joka tapauksessa luonnon herääminen lumen alta on hienoimpia kokemuksia.
On jännittävää havaita, kuinka sääkarttojen mukaan lumet ovat hävinnet aika päiviä sitten, mutta mökkitiellä puiden siimeksessä jää tai lumi pysyy kauan paikoillaan. Kokemus on opettanut varovaisuuteen: kovan lumen alta löytyy pehmeää, johon auto voi vajota mahastaan kiinni.
Kevään ajankohta määrittää ensimmäisen mökilläkäynnin. Vuodet, eivätkä keväät ole veljeksiä keskenään. Aikatauluhaitari on ulottunut maaliskuun puolesta välistä toukokuun alkuun. Välillä näytti, että kevät aikaistuu vallan lineaarisesti, mutta kuluva kevät osoitti, että kevät voi olla myös myöhässä.
Jään väri oli sinisen musta, kun tällä kertaa saavuimme paikalle. Jäälle ei ollut asiaa. Siellä se laituri taas odotti nuoralla yhteen sidottuna jäiden puristuksessa……
Vesi on tänä keväänä tosi korkealla. Itse asiassa kehitys kehittyi jo viime syksynä runsaine sateineen korkean veden kevääksi. Ja juurihan viime kesänä (loppukesästä) vesi oli todella alhaalla……
Kevääseen liitetään myös kova puurtaminen varsinkin, jos sattuu omistamaan kesämökin. Moni on ratkaissut asian vuokraamalla talvi- ja/tai kesämökin. Selviääpähän vähemmällä raatamisella.
Niin raataminen. Mitä tuo sana oikein tarkoittaa? Ei kai sitä ihminen omasta vapaasta tahdostaan raada, jos asia tuntuu vastenmieliseltä. Ja eihän se sitä olekaan. Puuhatessa nimittäin näkee omien käsiensä jäljen, vaikka ei olisikaan ihan kätevimmästä päästä.
Kevääseen kuuluvat myös yllätykset. Harva kevät on sellainen, että kaikki toteutuu odotetusti, ja yleensä ne yllätykset ovat ikävänpuoleisia. Nytkin - kuluvan keväänä - painevesi ei tullut nikottelematta kylpyhuoneen suihkusekoittajasta. Onneksi konstit olivat tiedossa eli puhdistus oli oikea lääke vaivaan.
Kompostoiva puucee on mainio keksintö. Sen tyhjennys on kevään ensitoimia. Valmista lannoitetta syntyy kevään istutuksiin ja pensaille. Samalla välttää sisä-WC:n ”raskaiden vesien” viemäröinnin. Harmaiden vesien kanssa kyllä pärjää.
:::::::::::::::::::::::::
Joutsenten mekkala täyttää ilman sepelkyyhkyn etäiseen huhuiluun sekoittuen. Onneksi joutsenen ääni kuuluu viereiseltä lahdelta metsän vaimentama. Satun omistamaan mökin järven rannalta, jossa jäät lähtevät säännönmukaisesti normaalia eteläsuomalaista aikataulua myöhemmin. Joutsenet joutuvat seisoskelemaan jään päällä toisiaan viihdyttäen. Oheinen kuva kertoo näkymän klo 5 eräänä huhtikuun lopun aamuna sumun vasta pikkuhiljaa hälvetessä.
Tänä vuonna ei näytä olevan kovin paha myyrävuosi, joten pihaa ei ole myllätty, kuten joskus pahimmillaan. Ei kun sammaleen torjuntaan kalkitsemalla nurmikko.
Huhti-toukokuussa itikat eivätkä hirvikärpäset vaivaa. Joillekin ne ovat todella kiusallisia kumppaneita.
Kevään toistuvat työt tuntuvat joskus turhauttavilta, mutta lopputulos palkitsee….. Joskus sitä miettii, miten tuleva sukupolvi suhtautuu tähän kaikkeen. Ajat muuttuvat ja ihmisten mieltymykset niiden mukana. Kun omat varhaiset juuret ovat 1950- ja 1960-luvun mökkikulttuurissa, on helppoa sisäistää kesämökin rutiinit. Meidän jälkeemme jäävät ja tulevat saattavat asettaa elämän tärkeysjärjestyksen aivan uusiksi…..
Täytyypä muistuttaakin, että terassihuonekalut täytyy käsitellä puuöljyllä säännöllisin välein…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti